Tuubihuivi 7 veljeksestä.

Yksi pitkään keskeneräisenä olleista töistä valmistui tänään, eli viimeisetkin langat on saatu tuubista pääteltyä. 

Talvi etelässä oli kovin lyhyt, tuntuu kuin sitä ei olisi tullut ollenkaan. Siinä on ehkä yksi syy, miksi en koskaan ns. talven aikana saanut pääteltyä viimeisiä lankoja vaikka tuubi on ollut valmiina jo tovin. 

Pidän paljon tuubihuiveista, ne on huolettomia ja helppoja. Verrattuna kaulahuiviin, niissä ei ole rasittavia päitä jotka tarttuvat joka paikkaan ja joita tarvitsisi yrittää piilotella johonkin tarttumisten ehkäisemiseksi. Tuubi myös pysyy paremmin kaulassa kuin kaulahuivi. Tästä voi jo tulkita ehkä sen, etten omista ainuttakaan kaulahuivia - ne ovat rasittavia. 

Lankana Novitan 7 veljestä langan metsänvihreä, joka on jo pari vuotta sitten poistunut Novitan värikartoista ja korvattu omaan silmääni harmahtavalla metsänvihreällä. Vielä tätä lankaa taitaa olla hieman jäljellä, vaikka lankavarastojen tuhoaminen onkin edennyt hyvää vauhtia. Puikkoina pyöröpuikko nro. 4. 

Mallin löysin joskus pari vuotta sitten Ravelrystä: Dripstones Cowl by Justyna Lorkowska 

Ohje oli ensimmäinen englanninkielinen ohje, jonka hankin ja selvisin haasteesta. Tein ohjeessa olevista kolmesta koosta keskimmäisen, koska pidän tuubeista, jotka voi laittaa kaulaan yksinkerroin eivätkä ne tällöin roiku vaan hoitavat tehtävänsä lämmikkeenä. 

Seuraavat projektit ovat jo suunnitteilla, nyt kuitenkin yritän viimeistellä toista Asteri-mattoa.